Murrerunot ovat tulossa. Kokeilin minäkin omaa lapsuusmurrettani, sitä jossa h panhan joka sanhan. Kuva on Kiilopäältä, männystä jossa komea pahka.
Runonen tässä:
Pahka
Hyvän pahan
löysin,
ruuvikierthelä
oli sen petäjän oksat.
Kuphin oisin
sen käyttäny,
vuollu.
Mutten raskinu.
Olokhon kaikkiin
kulukijain ilona,
koristhena
kaikkiin silimile.
Onham mulla
posliinikuppi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti