tiistai 17. heinäkuuta 2007
Heinäkuu 2004, Rannalla
Lapsen ajatuksia on mahdoton tuntea. Luonnossa lapsi joka hetki löytää. Hän kokee enemmän kuin aikuinen. Hän on rohkea kokeilemaan, peloton. Tässä poikani Lamujärven rannalla hiekkaleikeissään.
Ja runo:
Rannalla
Kun katson rannan hiekkaan tähän
ja kättä liikautan vähän,
niin vyöryy suuret kaupungit
ja kaatuu autot, kaivurit,
kun kättä liikautan vähän.
Vaan veden aalto paha tuo,
se kaiken edestänsä juo,
ja vuoren rakentamain,
vaivall' muruist kasaamain,
se juoksullansa murtaa.
Ja niin saan alust'aloittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti