Millaista on Taivastiellä ? Väliin kivistä, väliin tasaisempaa, lähellä saattomiehet; ystävät jotka kantavat vaikeiden paikkojen ylitse. Minua puhutteli tämä Pyhännän Salmijärven maisema, paikka jossa lasteni kanssa silloin tällöin kuljen.
Tässä väreisen järven runo:
Taivastiellä
Taivastiellä,
alla vaaleuden,
tummien rantojen
laidalla.
Hiljaa huokaavat
pasuunat,
tuntemattomat,
huomaamattomat.
Soivat kanteleiden
kanssa säveltä,
aamusta asti tuttua,
armahtavaa.
Rakastavaa.
Kun yöt tulevat,
sävelen kanssa
saa kulkea.
Valon polkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti